perjantai 10. tammikuuta 2014
En olis uskonu että sen todellisen onnen löytäsin
Mut nyt sen löysin, sinut rakkaani
Tää rakkaus tuli pikkuhiljaa kuin varas yöllä.
Etsin ja etsin kunnes lopetin etsimisen.
Kirjoittelimme niitä näitä mut pikkuhiljaa
tunteet syveni rakkaudeksi
Vannoin itselleni etten koskaan enää,
kaukorakkautta
Mutta vannomatta paras
Ei tarvii etsiä enää mitään
minulla on nyt se ihminen jota rakastan
Olen siitä nyt niin onnellinen
niinkuin sinäkin
Olet ajatuksissani,
uniin sinut vien rakkautemme rannalle
Sylikkäin toinen toistamme tukien
onnestamme iloiten.
-Arppa-
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti