perjantai 31. tammikuuta 2014

Justii kun toivoin ja rukoilin että sen todellisen onnen löysin, ja yhteisen sävelmän nuotit sävelsimme suunnittelimme tulevasta yhteisestä paratiisistamme kaikesta kauniista tapaamisestamme olit poissa niinkuin matto olisi vedetty jalkojeni alta jäi vai hämmästys mitä nyt, mikä tuli, miksi ?? et enää ollut se joksi sinua luulin niin toivoin että otat uudelleen yhteyttä luuri mykkänä ja ovella vain valoinen pihamaa jossa ei askeleitasi, näy turhaan odotin vai odotinko aika kuluu ja sua ei näy, eikä kuulu missä meet, mitä teet mustatko edes minua enää muistatko mitä sunnittelimme kaunista yhteista taivaltamme sydämeeni jäi tyhjä aukko ja vain sinä voit sen täyttää <3 -Arppa- 1.2.-14

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti